Bioenergiaa tuotetaan ja hyödynnetään Suomessa runsaasti. Valtaosa bioenergiasta tuotetaan puuenergiana, mikä ei ole ihme ottaen huomioon metsien määrän Suomessa. Öljyä, hiiltä ja maakaasua käytetään energian tuottamiseen huomattavasti vähemmän. Puuenergia syntyy valtaosin suoraan puiden ottamisesta energiakäyttöön, mutta myös metsäteollisuudessa syntyy jonkin verran energiaa muiden tuotantoprosessien sivutuotteena. Metsäteollisuus on suurin bioenergian tuottaja, mutta myös sen suurin käyttäjä.

Bioenergiaa hyödynnetään useissa olomuodoissa. Biomassasta saadaan kiinteän polttoaineen lisäksi kaasun ja nesteen muodossa olevia polttoaineita. Niillä voidaan korvata ympäristöä kuormittavia fossiilisia polttoaineita. Bioenergia on sekä puhdasta, että uusiutuvaa energiaa, jonka ilmastohaitat ovat merkittävästi fossiilisia polttoaineita pienempiä.

Vesivoima on uusiutuva ja päästötön energiamuoto, jonka ympäristövaikutukset ovat paikallisia. Vesivoimaa tuotetaan tarkoitusta varten rakennetuissa vesivoimalaitoksissa, jotka muokkaavat vesivoimalan rakentamisalueilla elävää alkuperäistä eliökantaa, kuten alueen kalakantaa. Vesivoiman suurin hyöty on siinä, että siitä saatavaa energiaa voidan varastoida helposti patoamalla vettä. Vesivoiman määrän lisääminen tai pienentäminen tapahtuu siis yksinkertaisesti, mikä on suuri etu siksi, että sähkönkulutus ei ole koskaan täysin tasaista. Erilaisin säännöstelyn keinoin vesivoiman tuotantoa voidaan säädellä hyvin pitkällä aikavälillä. Erityisesti suomalaisten kiinnostus pienvesivoimaa kohtaan on ollut viime vuosina kasvussa.

Tuulivoima on lähes päästötöntä uusiutuvaa energiaa. Tuulen liike-energia muutetaan sähköksi erilaisten turbiinien avulla. Ilmaston kannalta tuulivoima on erinomaista, sillä tuulivoimatuotannossa ei synny suoria päästöjä ilmaan, veteen tai maahan. Koska tuulen määrä kuitenkin vaihtelee runsaasti päivittäin, myös tuotetun tuulivoiman määrä vaihtelee huomattavastikin ajankohdasta riippuen.

Tuulivoimaa käytetään Suomessa jonkin verran, joskaan ei niin paljon kuin monissa muissa Euroopan maissa. Tuulivoimalat sijaitsevat pääosin rannikoilla, merialueilla sekä Lapin tuntureilla. Koska Suomi ei kuitenkaan ole erityisen tuulinen maa ympäri vuoden, eivät suomalaiset voi olla riippuvaisia tuulivoimalla tuotetusta sähköstä. Tuulivoima onkin vain yksi keino monien muiden joukossa bioenergian tuottamiseksi. Sen osuutta koko sähköntuotannosta olisi kuitenkin mahdollista lisätä huomattavasti nykyistä suuremmaksi.

Euroopan unionissa on sovittu yhteisestä tavoitteesta pienentää kasvihuonepäästöjä. Euroopan unionin komission asettaman tavoitteen mukaan uusiutuvan energian osuuden Suomen koko energiantuotannosta tulisi kasvaa muutamia prosentteja vuoteen 2020 mennessä. Samalla Suomen tulisi aktiivisesti pyrkiä vähentämään kasvihuonepäästöjä. Suomella onkin siis oiva paikka näyttää, että uusiutuvaan energiaan ja sen tuotantoon panostetaan.