Biotalous ja sen kehittyminen merkitsee sitä, että uudenlaisia työpaikkoja on syntymässä alalle Suomeen. Uudet energiamuodot, kuten vaikkapa tuulivoima tai aurinkoenergia tarjoavat töitä ainakin aurinkopaneelien asentajilla ja toisaalta tuulivoimaa tuottavien myllyjen kasaajille. Lisäksi monissa uusissa taloissa asennetaan maalämpöä hyödyntävää energiaa.

Maassamme kehitetään myös kaikkia mahdollisia energiantuottamisen muotoja. Tekniikkaa opiskelleet ihmiset saavat töitä suunnittelutyöhön. Aurinko- ja tuulienergiat eivät ole enää ainoita uusiutuvia energian muotoja. Meriveden aalloistakin tehdään nykyisin energiaa.

Eräs merkittävä tavallaan biotalouteen liittyvä hanke on vireillä Suomessa. Nimittäin maahamme on kovaa vauhtia syntymässä sähköautojen akkuihin liittyvää liiketoimintaa. Teslankin akkutehdas on kaavailuissa. Tietyllä tavalla itse akkujen kasaaminen on perinteistä teollisuustoimintaa. Siitä toiminnasta tekee biotaloutta se, että autojen sähköakuilla korvataan fossiilisten polttoaineiden kulutusta. Sähköä puolestaan voi tuottaa mitä erinäisimmillä tavoilla. Parhaimmillaan sähköä tuotetaan uusiutuvilla energiamuodoilla. Toisaalta perinteiset polttoaineita käyttävät autot ovat saastuttaneet luontoa ja sitä kautta ne eivät perustu kestävälle biotaloudelliselle pohjalle.

Biotalouteen suuntautuminen on johtanut siihen, että erinäisiä virkamiehiä ja asiantuntijoita saa töitä tämän alan parista. Ympäristötarkastajat kiertävät tarkastamassa kaikenlaisia työpaikkoja ja myöntävät lupia ja toisaalta eväävät niitä, mikäli toiminta ei täytä uusia normistoja. Pienikin öljyvuoto luontoon koetaan vakavaksi asiaksi. Mikäli yrittäjä laiminlyö ympäristösääntöjä, voi hän syyllistyä ympäristörikokseen. Kaiken tällaisen valvonnan ja arvioimisen ympärillä on paljon työtä ja uusia työpaikkoja.

Biotaloutta on myös siirtyminen käyttämään vaikkapa metroa. Tästä syystä biotalous on välillisesti tarjonnut töitä erinäisten luontoa säästävien hankkeiden, kuten Espoon metron rakentajille. Kaupunkilaiset ihmiset ovat tätä nykyä erittäin tietoisia siitä, että tiheään asutussa keskuksessa elävä ihminen voi pärjätä pienemmällä luonnon kuormittamisella kuin maaseudulla. Pitkien välimatkojen ja puuttuvien julkisten kulkuneuvojen vuoksi maalla asuvat kuormittavatkin suhteessa enemmän luontoa. Tässä tosin mennään hieman muodin perässä. Perinteisesti maaseudulla on kierrätetty kaikkea ja osattu kompostoida. Jätteitä ei tarvinnut kuljettaa maalta kaatopaikoille vaikkapa sata vuotta sitten.

Nyt on alettu kiinnittää huomiota jopa maaseudulla oleviin puusaunoihin. On hyvä, että vaikkapa Turun kaupungin yltä on kadonnut pahimmat talojen puulämmityksistä johtuneet päästöt, joita siellä oli vaikkapa 1970-luvulla. Silloin luistinradoilla saattoi olla kamiinat, joilla lämmitettiin pukukoppeja.

Ympäristötietoisuus on kasvanut ja se myös luo uusia työpaikkoja.